Keskon logistiikkakeskus rakentuu tiiviillä yhteistyöllä
Suomen mittakaavassa Keskon uusi logistiikkakeskus Onnisen ja K-Auton käyttöön Hyvinkäälle on poikkeuksellisen suuri hanke. Kohteen neliömäärän sisään mahtuisi kaksi Helsingin Olympiastadionia. Hankkeen pääsuunnittelija ja arkkitehti RE Groupin Juha Arohonka kertoo miten suunnittelu ja rakentaminen etenee ja millaisia yllättäviäkin asioita on pitänyt ottaa huomioon.
Hyvinkäälle valmistuvan 85 000 m2:n logistiikkakeskuksen rakentaminen alkoi vuoden 2022 lopussa. Isolle hankkeelle löytyi sopiva tontti ja rakentaminenkin on jo käynnissä. Logistiikkakeskuksen sijainti kulkuyhteyksineen olikin määrittävä tekijä, ei esimerkiksi maaperän laatu.
– Nyt vuoden 2023 elokuun lopussa on menossa työmaavaihe. Paaluja on lyöty maaperään yli 100 km:ä. Yläpohjan asennus on käynnissä ja sen jälkeen on vuorossa julkisivut, Juha Arohonka kertoo kesällä 2025 valmistuvan kohteen tilanteesta.
Tontille valmistuu päärakennuksen lisäksi 1,5 ha:n sivurakennus, tekninen rakennus ja kylmiä varastokatoksia.
Joustava kaava
– Tämä projekti alkoi kaavahankkeesta. Teimme tontinkäyttösuunnitelman ja siitä edettiin rakennusten luonnosteluun, josta hanke lähti etenemään sujuvasti, Juha Arohonka kertoo.
Juha kiitteleekin pääsystä mukaan jo hankkeen alkuvaiheessa ja sujuvaa viranomaisyhteistyötä.
– Hankkeen alkuvaiheessa pystyi tuomaan omia ajatuksia toteutukseen. Oli myös ajateltava jatkuvuutta, sillä kohteessahan voi toiminta muuttua. Joustava kaava onnistui hyvällä viranomaisyhteistyöllä. Suunnittelua rajaavina tekijöinä oli muun muassa pohjavesialue ja voimalinjat. Palotekniset syyt ohjasivat puolestaan betonirunkoiseen ratkaisuun.
Tontin käytön suunnittelu
Jo pelkästään tontin käyttö on asiantuntijuutta vaativa tehtävä tämän kokoluokan tavarantoimituskohteessa. Tulevan tavaran toimitukset tapahtuvat rakennuksen toisella sivulla ja lähtevä vastakkaiselta sivulta. Valmistuttuaan 400–500 henkilön työpaikkana toimivan Onnisen ja K-Auton logistiikkakeskuksen henkilöliikenne ohjataan puolestaan rakennuksen päädystä kulkusiltaa pitkin.
– Turvallisuus ennen kaikkea. Työntekijät kulkupeleineen tai jalan liikkuvat ohjataan siten, ettei heidän työmatkansa risteä vilkkaasti liikennöidyille tavarankuljetusalueille. Varsinkin työvuorojen vaihdon aikaan henkilöstötrafiikkia on paljon. Liikenteen hallintaan on erillinen liikennesuunnittelija.
Kohteen kokoluokka tarkoittaa myös mittavaa hulevesimäärää. Sen hallinta ja käsittely liittyi myös tontin käytön suunnitteluun.
– Tontille suunniteltiin pieni joki selkeytysaltaineen. Sakan ja kiinteän aineksen vajottua altaan pohjaan, puhdistunut vesi ohjataan Vantaanjokeen.
Tiivis yhteistyö onnistumisen edellytyksenä
Hankkeen pääsuunnittelija eli Juha Arohonka vastaa kohteen arkkitehtuurin lisäksi suunnittelukokonaisuuden hallinnasta. Työnkuvaan kuuluu mm. eri rakentamissuunnitelmien yhteensovitus ja tehtävien koordinointi. Näin isossa kohteessa pienikin virhe on iso, joten kontrollin ja kommunikoinnin on toimittava.
– Yhteistyötähän tämä on. Suunnittelun ohjaamiseksi pidämme mm. viikoittain palavereita, joissa jaetaan tehtäviä ja seurataan niiden toteutumista. Haahtela-yhtiön projektiryhmä vastaa hankkeen kokonaisuudesta sekä urakoista ja hankinnoista. Lisäksi on erikseen suunnittelijoiden kanssa pidettävät palaverit ja suunnittelu- ja työmaakokoukset. Kahden projektivuoden aikana palavereita on ollut satoja.
Hankkeen aikataulun pitäminen ja kokonaisuuden hallinta vaatii asiantuntijuutta, kokemusta ja toimivan projektiryhmän. Lopulliseen valmistumiseen edetään suunnitellusti, vaikka muuttujiakin matkan varrella ilmenee.
– Pala kerrallaan edetään maaliin. Kohde on jaettu neljään projektilohkoon, jotka ovat samalla rakennuksen palo-osastoituja kokonaisuuksia. Tavallaan suunnittelu menee omaa latuaan ja toteutus omaansa. Arkkitehtinä ja pääsuunnittelijana vastuu on iso, mutta keskittyminen osakokonaisuuksiin auttaa.
Vihreän siirtymän ytimessä
Suunnittelun kannalta tärkeitä näkökulmia ovat myös vihreä siirtymä ja energiatehokkuus. Tässä tapauksessa hankkeelle onkin nimetty oma ekologi, joka inventoi tontin luontoarvot, teki biodiversiteettilaskelman ja laati esityksen luontoarvojen menetyksen kompensoimiseksi.
– Kohteessa on käytetty vähähiilistä betonia, rakennuksessa hyödynnetään maalämpöä ja tontille rakennetaan oma aurinkovoimala. Kohteessa pyritään mahdollisimman alhaiseen hiilijalanjälkeen.
Valmistuttuaan arjen toiminnot lopulta ratkaisevat energiatehokkuuden. Tekniikka kehittyy, mutta kaikki on pyritty huomioimaan parhailla ratkaisuilla.
– Rakennuksen sisälle tulee automaatiovarasto, jonka järjestelmä tulee ulkopuoliselta toimijalta. Kaikki muu logistiikkaankin liittyvä lähtee tältä pöydältä, ja ratkaisut on palloteltu yhteistyönä kohdalleen: missä kuljetaan, millaisia aukkoja rakennukseen tulee, palo-osastoinnit jne. Lista on pitkä.
– Olenkin kuvannut kohdetta: se on päällepäin iso laatikko, mutta se on kuin kone.
Arkkitehti Juha Arohonka on ollut aiemminkin suunnittelemassa isoja kohteita, mutta tämä projekti on erityisesti korostanut hyvän yhteistyön merkitystä.
– Itselleni on kirkastunut, kuinka monen tahon yhteistyönä tämä rakennus syntyy, ja kuinka monta asiaa pitää ottaa huomioon. Lähetänkin kiitokset kaikille hankkeessa mukanaoleville yhteistyötahoille!
Lue lisää RE Groupin arkkitehtisuunnittelusta.